HTM avo 22.2.14 Viialassa

Eilen tehtiin ennätys autoonahtautumisessa, turkulaisethan tämän homman osaa, mutta että 5 ihmistä, 6 keskikokoista/isoa koiraa sekä lammas yhteen autoon on jo aika saavutus :) Eikä tehnyt tiukkaakaan!

Nova siis kilpaili HTM avoimessa luokassa nyt ensimmäistä kertaa. Samassa luokassa oli 5 osanottajaa.
Nova on ehtinyt tähän astisellaan "htm-urallaan" treenata positioita palkatta luvattoman vähän (paitsi nyt toki tokoseuraamista on tehty vaikka miten paljon), joten ohjelma meni tosi hyvin ja yritin palkata sitä ohjelman jälkeen huolella. Olin Novaan tosi tyytyväinen.

http://www.youtube.com/watch?v=2MldapBOVCI&list=UUwdgLPrgnlTaWiSY6iMabzg&feature=c4-overview

Pisteiden tultua olin ensin vähän pettynyt, koska ne olivat niin alhaiset (162,33). Saatiin ohjelmasta KUMA, mistä olisi pitänyt olla ihan valtavan iloinen, mutta mä en oikein osannut ajatella mitään. Hetken ajattelun jälkeen (ja sen kun näin, miten vähän niitä kumia taas koirakot saivatkaan), osasin olla tosi tyytyväinen ja tänään olen ollut supertyytyväinen. Siis pisteisiin. Koira teki niin hyvin mitä tässä vaiheessa pystyi, pikku juttuja tuli siellä täällä ja muutama olisi ollut vältettävissä ihan mun oman liikkumisen muuttamisella. Olisi mm. pitänyt odottaa oikeaa positiota rauhassa ja antaa koiralle aikaa ajatella ennen omaa liikkumista. Osa seuraamisesta oli niin tarkkaa etten tosiaan osannut odottaa Novalta sellaista kisatilanteessa <3

Se miksi olin pettynyt, johtui lähinnä siitä, että olimme treenanneet niin paljon, ja se mitä Nova _kotona_ osaa, on todella täsmällistä työtä, eikä se juuri tarvitse käsiapuja. Ne positiot mitkä se osaa, se osaa ne tosi moneen suuntaan ja eri temmoissa. Ja tiiviisti, vaikkei tiiviyttä toki säännöissä ole määriteltykään. Se osaa myös hakeutua niihin monesti kaukaa pelkällä käskysanalla, tehdä tempun ja tulla oikeaan positioon. Mutta tokihan on aivan eri asia tehdä jokin asia kotona namien kanssa, kuin vaikka vieraassa hallissa, saati sitten kisatilanteessa. Näinhän se on, aina ja jokaisella. Ja koska pisteet tulivat siitä, mitä tuomarit näkivät juuri sillä hetkellä, niin nehän näkivät paljon käsiapuja ja huonoja positioitakin, siis sen mitä me osataan tällä hetkellä kisatilanteessa tehdä. Tällöin mun pettymys oli aivan turha, pisteet olivat ihan niinkuin pitivätkin :) Ja kuma on aina kuma :D Eniten mun mieltä lämmittää se, että tiedän tehneeni pohjatyön kunnolla, Nova ei seuraa positioissa pelkkää nakkikättä tai tule vaan perässä. Sillä on todella jokin ajatus mitä siltä haluan. Tästä on hyvä jatkaa, vaikkei meillä HTM:ssä tule olemaankaan koskaan mitään sen kummempia tavoitteita. Ainoastaan se, että se mitä tehdään, tehdään hyvin ja kunnolla.

Tuomareiden kommentteja:
"Tarkkoja positioita. Koira vaikutti hieman hermostuneelta (?), joka häiritsi kokonaiskuvaa. Taitavaa tekemistä joka tapauksessa molemmilta." "Positioita avoon runsaasti, mutta koira ei ihan pysynyt kaikissa mukana/suorassa. Mahtipontinen ohjelma, johon ohjaaja liikkui hyvin, mutta joka ei ehkä kuit. koiraa korostanut parhaalla mahd. tavalla."

Nova tuli luokassaan toiseksi, Hanna ja Iita voittivat hienolla onnistuneella ohjelmallaan avoimen luokan -onnea! Pisteitä heille muistaakseni vähän päälle 170. Voittajaluokka kutsuu Iitaa, loistavaa!!! http://www.youtube.com/watch?v=-J3z0mUFbLM&feature=youtu.be  Nova tarvitsee vielä toisen avoimenluokan kuman, jota lähdetään tavoittelemaan kuukauden päästä taas Tampereelta :) Tää on kiva ohjelma tehdä, joitain askelnopeuksia voisi vähän kyllä vielä muutella ettei olisi niin tasapaksua joissain kohdin. Kauheesti en voi itelleni mitään suunnitella, koska Nova tarvii mun tukea vielä niin paljon. Kehänkäyttö oli nyt ihan onnistunut, ei menty päin seiniä :)

tammikuun juttuja

Tammikuussa saatiin huipputilaisuus esiintyä Turun Winter Dog Showssa sekä lauantaina että sunnuntaina isossa kehässä. Treenatessa Novalla meni hyvin, mutta itse esitykset huonosti. Lauantai surkeasti, sunnuntai vielä surkeammin. Vaikka mulla oli sille palkat kehässä, niin Nova piipitti ja välillä tuli muutama haukahdus. Se kieltäytyi jopa tekemästä ihan helppoja asioita. Se oli maailman surkein viikonloppu vaikka toki Novalle kerroin, että se on kultaisin vaikkei voitaisi ikinä koko lajia edes tehdä.

Seuraavana viikonloppuna oli kisat Janakkalassa, joihin olin Novan ilmoittanut freestyleen. Päätin, että nyt tarvitaan joku hätäratkaisu, kun se jostain syystä ahdistuu noin esiintymis- ja kisatilanteesta. Tein sille hauskan pentuohjelman, mikä tuottikin juuri sen hyödyn mitä hain. Nova teki tosi iloisesti ja mielellään kaiken mitä pyysin eikä piipannut yhtään! Millään muulla ei kisoissa ollut väliä, ei pisteillä tai yhtään millään muullakaan. Esityksellä tuli 171 pistettä, serti ja luokkavoitto :)

http://www.youtube.com/watch?v=IbjaV51A_f8&list=UUwdgLPrgnlTaWiSY6iMabzg&feature=c4-overview

Kisoja seuraavana päivänä meille oli varattuna aika Piiralle, joka totesi Novan olevan taas todella jumissa etenkin lavoista ja vasemmasta reidestä, lukkojakin löytyi lantiosta. Ei siis mikään ihme, ettei koira halunnut tehdä vaikeaa hattuohjelmaa näyttelyssä. Varasin heti seuraavaksi torstaiksi ajan Raision Vettorista Mikael Granholmille. Novallahan on ollut muutaman vuoden jalkojen kirputusta, jota olen epäillyt kivusta johtuvaksi. Nyt vuoden sisällä se on erityisesti alkanut piippaamaan ja haukkumaan tehdessä, ja jättää myös tekemättä pyytämiäni asioita jotka se varmasti osaa. Novan selkä kuvattiin, mutta siellä oli kaikki priimaa, kuten vuoden ikäisenä otetuissa kuvissakin. Kliinisessä tutkimuksessa kaikki oli normaalia. Verinäytteistä sain vastaukset tänään kun soittelin niiden perään. Kilpirauhasen vajaatoimintaa Novalla ensisijaisesti epäiltiin oireiden aiheuttajaksi, mutta otetut labra-arvot näyttivät, ettei kyseistä diagnoosia voida nyt vielä tehdä. Arvot olivat alarajalla ja ne kontrolloidaan puolen vuoden päästä. Mitään lääkitystä ei siis nyt aloiteta, mutta sairaus voi siis olla puhkeamassa. Jotkin tietyt tulehdusarvot (?) olivat korkeat, mitkä kertoivat siitä, että Novalla voisi olla loisia (on madotettu juuri marraskuussa viimeksi) tai sitten allergia voi nostaa kyseistä arvoa myös. Annan nyt matolääkityksen, mutta uskon tähän allergiaan kyllä. Nyt viimeiset pari viikkoa Nova on ollut vähemmällä treenillä ja saanut vain tiettyjä ruokia niin kirputtaminenkin on vähentynyt huomattavasti. Eläinlääkäri suositteli ihotautilääkärille menoa. Nyt olen myös tiukkana tuon rappujen kulkemisen kanssa, sen on vaan kuljettava ne etuperin! Varmasti on senkin vuoksi jumissa kun pomppii niitä monta kertaa päivässä miten sattuu takaperin. Mistäköhän se oli mennyt taas niin jumiin, treeneissäkin ollaan marraskuun jälkeen vähän niinkuin "lomailtu", tehty vaan kaikkea kevyttä ja pientä. BOT:ia se saa pitää aina iltaisin, se on niin surkean mallinen, että valuu liian alas että Novan jalat on ihan piukassa ristissä aina, eikä sen pitäminen öisin ole varmasti hyväksi sen vuoksi.

Koska Noppis saa nyt kuitenkin treenata, me tehdään sitten HTMää :) Voi veljet mikä laji. Nova vinkuu siinäkin jos nostan vireen korkeaksi, mutta silloin ihan selvästi siitä, että se odottaa palkkaa niin kovasti. Olen nyt yrittänyt pitää meillä vain neljä positiota, että olisi sen kannalta selkeä. Mutta Nova meinaa kyllä sekoittaa positioita silti keskenään. Sen takaosa heiluu koko ajan ees taas, toki olen sen sellaiseksi ihan itse opettanut, kun haluan, että se tarjoaa oikeaa positiota itse ilman auttamista... Mutta tää on kyllä niin vaikeeta, niin vaikeeta. Olen edennyt tosi hitaasti, uskon vakaasti siihen, että hosumalla ei vaan tule mitään. Toki pitää uskaltautua etenemäänkin, ettei jää jankkaamaan samoja juttuja, mutta olen nyt huomannut, että tämä tuottaa sellaista tulosta mitä haluan -todella todella hitaasti, mutta varmasti. 

Olen ilmoittautunut HTM avo-luokkaan helmikuun ja maaliskuun kisoihin Lempäälään. Ohjelman positiot eivät ehkä ole silloin läheskään kisakuntoiset, mutta mihis meillä tässä olisi kiirekään.

Niin ja Nelli, meillä ei eläinlääkäreitä ole tarvittu juuri ollenkaan, mutta nyt piti siitäkin soittaa, kun epäilin kohtutulehdusta! Onneksi oli vain valeraskauden aiheuttamia oireita, eikä tarvittu lääkärikäyntiä lainkaan.

Näin Suomessa tanssitaan!

https://www.youtube.com/watch?v=SJ8uRMRN74A

Merja Valkonen kasasi joululoman aikana videokoosteen niistä videoista, joita hänellä oli kuvattuna vuosien varrelta. Tulipa hieno! Videon lisätiedoissa on koirakoiden esittelyt ja linkkejä esityksiin, joita tulee sinne koko ajan lisää.

Messarissa 2013

Niinpä Messarista tuli kotiin yksi todellinen Mestari! Kaikin puolin.

Herätys sunnuntaiaamuna klo 04:00. Aika tehokasta. Matka kohti Helsinkiä alkoi ennen viittä Tiinan auto täpöytäyteen lastattuna.

Kisapaikalla yllätyin siitä, miten pieni kehä oli. Siis varsin riittävä ja liian isokin, mutta jotenkin kuvittelin sen oikeasti tosi isoksi. Kisapaikalla oli ulkomaan arvokisoja vastaavia piirteitä mm. tosi kirkas valaistus, joten mietinkin miten mahtaa käydä. Moni puhui maton liukkaudesta, mutta Tanskan mattoon verrattuna tuolla oli aivan ihanteellista tehdä. Kaikin puolin messarissa kisaaminen on kaikista Suomen kisoista aina aivan erityislaatuisen hienoa!

Nova kilpaili aivan kilpailun viimeisenä, ja koko kilpailun alun pystyinkin seuraamaan kisoja katsomosta käsin. Paikka ja erityisesti valtavan kokoinen screeni takaseinällä hämäsi harmillisesti useampaa koiraa. Novakin kaksi vuotta sitten alokasluokassa jäi itseään siitä hetkeksi ihailemaan.

Novan lemppari, Nadja, jäi pitämään Novaa kun vein rekvisiitan paikoilleen. Päätin, että teen ohjelman nyt helpotettuna. En vienyt esineitä ihan niin kauas toisistaan mitä olisi ollut mahdollista. Kehään sisäänmeno oli melkoista haahuilua. En oikeastaan tiedä mitä Novan kanssa olisi järkevintä tehdä kun se tulee kuitenkin ihan hyvin alkuasentoon aina, vaikka saisikin tulla kehään omia teitään.

Tätä kisaa, kuten nyt ei juuri montaa muutakaan, lähdetty varsinaisesti mitenkään kilpailemaan, vaan lähdettiin hakemaan kokemusta ja tuntumaa eri asioista. Jos Nova olisi vaatinut rauhoittamistuokion ohjelman keskellä, se olisi ehdottomasti pidetty. Mutta mikä hienointa -sellaista ei tarvittu! Kuten videoltakin näkyy, olin itse ihan yliyli rauhallinen ja oikea laama. Alun kierroissa pieni piipitys taas alkoi, mutta se loppui pian kun olin toooooosi rauhallinen. Toki sitten Novakin hidastui, mutta se ei haitannut mitään. Yksi minimini haukahdus tuli hypyn aikana -oikeasti ihmeellisessä kohdassa. Keskikohdan hitaassa kohdassa oli vinkumista, mikä ei onneksi yltynyt ihan mahdottomaksi. Pari kertaa Nova yritti tunkea mun kainaloon -ehkä haki turvaa tai jotain :) Hanska suussa -seuraamisen otin pois, koska Nova ei tykkää siitä -edelleenkään. "Spin" onnistui hyvin ja oli hyvä valinta ettei Novan tarvinnut ahdistua! Peruuttamisen poistin myös koska siinä haukutaan vain aina. Nova suoriutui nyt niin hienosti! Ja toki sai sen mukaiset palkat ja kehut! Pisteitä saatiin 183, eli eniten mitä se on tainnut freestylen voittajaluokassa koskaan saada, jos nyt oikein muistan. Kyllä tämä kisa antoi taas uskoa onnistumiseen, kun tuontyyppisessä kisapaikassa kisaaminen on ollut nyt viimeaikoina niin vaikeaa. Tosin nyt ei ollut taustalla matkustamisia ja muita miljoonia rasitteita. Ihanaa että Nova onnistui.

Saatiin hieno iso pinkki ruusuke (ps.samanlainen kuin pusukaveri Flowlla-samikset)

http://www.youtube.com/watch?v=8it_-nkcfYk

ja tulokset

Treenattu on!

Nyt PM-kisojen jälkeen ollaan treenailtu uusia juttuja. HTM-ohjelma alkaa vähän muodostua, mutta paljosta treenistä huolimatta meillä on vielä tooooosi pitkä matka siihen, että positiot alkavat näyttää yhtään miltään. Uusina temppuina positioiden lisäksi ollaan kokeiltu mun ympäri pyörimistä väärinpäin (spin), ristiaskeleita kauempana (vino), tassujen ristimistä ja syliin hyppäämistä. Spin alkaa toimia jo, mutta muissa ei olla vielä alkua pidemmällä. Viisaan kaverini neuvoja miettien Novalle saattaa olla ahdistavaa tulla tavallaan mun päälle koska on niin herkkä. Ehkä tämän vuoksi muutama temppu on sille aivan ylitsepääsemätön tai se ei tykkää tehdä niitä. Ehkä näin, ehkä ei.

Viime viikonloppuina ollaan käyty messarissa Lemmikkimessuilla ja Tampereen suunnalla möllikisoissa treenaamassa. Joka haukusta olen pitänyt sille pienen keskustelutuokion ja olen myös puuttunut virheisiin kun on ollut mahdollisuus. Mm. viime mölleissä tehtiin suunnilleen puolet liikkeistä kun asioiden kunnollisen suorittamisen vaatimiseen meni sen verran aikaa... Joka tapauksessa jatkuva tauoton piipitys ja kiljuminen on nyt poistunut, onneksi! Mielenkiintoista on, miten jotkut liikkeet esimerkiksi hatun päällä istuminen, on joka kisoissa Novalle aivan mahdoton tehtävä, mutta treeneissä se tekee sen joka ikinen kerta hienosti. No, istuminen onkin ollut pikkupennusta asti Novalle aivan mahdoton tehtävä -ja on siis edelleen. Olen jättänyt hetsaamisen vähemmälle ennen kehään menoa -tosin silloin tämä rauhallinen mielentila epäonnistuttaa ensimmäisen liikkeen (mikä taas mun puolelta aikoinaan tyhmä valinta juuri ensimmäiseksi liikkeeksi koska siinä tarvitaan korkea vire...).

Ensi viikonloppuna on tanssikisat Voittaja-näyttelyn yhdeydessä messarissa klo 9:00 alkaen. Olen nyt poistanut monen kohdan, missä yleensä on tullut haukkuja (mm. monet takaperin menemiset jotka sille aina hankalia ja jalkojen päällä pyörimisen).  Muutettua ohjelmaa ei olla kunnolla treenattu, mutta yritän helpottaa sitä niin paljon että onnistuisi. Yritän myös itse olla mielentilaltani "ei haittaa mitään jos vähän piipität tai joku ei mene just nappiin" -jos/kun Nova lukee mua niin paljon, että hermostuu mun pienimmästäkin mielensisäisestä hermostumisesta.

uusia temppu ja positioita -ja piippaamisongelma!

Kuten arvata saattaa, Nova on nyt sitten päättänyt huutaa oikein toden teolla. Ei jäänyt vain Tanskan kisoihin näköjään. Toki Suomessa huutaa huomattavasti pienemmällä mittakaavalla mutta joka tapauksessa. Palkat kädessä tai näkyvillä ei ongelmaa. Tai jos se tekee ylirauhallisessa mielentilassa. Mutta kun ei ole palkkoja, ja nostan vireen korkealle, on soppa valmis eikä ole hetkenkään hiljaisuutta. Ainakin pieni pihinä on pakko päästää koko ajan. Kun sanon siitä, Nova yhdistää heti tehtävään liikkeeseen. Se ei tajua mitenkään, että se piippaaminen on nyt se juttu. Kiva tehdä, eilen se hyppäs ja puri mua naamaan kun palkkasin sen nanosekunnin hiljaisuudesta. Tais olla niin onnellinen et jotain tuli vahingossa tehtyä oikein.

Sisällä ollaan treenattu htm-positioita ja uusi ohjelma on suunnitteilla ensi vuodeksi avoimeen luokkaan. Novalle htm on aivan valtavan vaikeaa, eikä sen pitkä ja elastinen kroppa helpota tilannetta yhtään. Sen on tositosi vaikeaa pitää itsensä "blokkina", vaan haluaa kääntyillä ja vääntää takapäätään milloin mihinkin vaikka kuinka paljon treenattaisi tätä suorana pysymistä. Nyt pikkuhiljaa olen päässyt irrottautumaan edes jostain käsiavuista vähän. Ajattelin ottaa uuteen ohjelmaan oikealla ja vasemmalla seuraamista, ehkä jalkojen välissä olemisen alkuun vaikka se onkin ihan tyhmä positio, edessä ja takana sivuttain olemista ja oikealla väärinpäin seuraamista. Pos. vaihdot eli fs-liikkeet se tekee kivasti -tosi ylläri ;) Mutta se, milloin tämä ohjelma valmistuu niin siitähän ei ollut sen kummemmin puhetta, joskus ensi vuonna :)

Uusi fs-temppukin ollaan taas otettu työn alle, vaikka harvemmin mitään uutta opetan vaan vahvistan vanhoja. Nyt vahvistettu mun eteen väärinpäin kääntymistä ("tao"eli molempien nenät samaan suuntaan, koira vain edessäni) ja siinä pysymistä.  Ja tästä muokattu "spin" eli pyöriminen siinä asennossa mun ympäri. Osaa jo tosi hyvin. Kosketuskepillä ei ongelmia, sen häivytystä ollaan nyt tehty. Myös erotteluna ihan muutamia kertoja mun edessä kävelemistä ("go").

Paljon olen palkkaillut nyt ihan perus istumisesta ja mun ympäri kiertämisestä. Periaatteessa helpoimmat temput, mutta Novan inhokkeja jostain syystä ollut ihan aina.

Tokot ovat siirtyneet halliin, ja sekin laji tuntuu kivalta kun saa treenata sukkasillaan :)

Nellillä on taas juoksuaika, mutta sekin on saanut tehdä jotain mummotreeniä. Ei ihan mene opit enää perille samaan tahtiin mitä nuorena, ja yrittää sikailla syömällä mun kädet palkatessa. Mutta innokas (ja itsepäisyyden huippu) se ainakin on!

maailmanmatkaaja FI KTVA-FS Dragunovtiger

Reissusta kotiuduttu! Kisat meni huonosti, mutta muuten matka hyvin ja seura oli mitä parasta! Sain lempinimen Ms Forex (harmi, Kristoffer Taxfreetä ei näkynyt), ja Tanskan Menninkäistä ei kukaan varmasti unohda, eihän Mari ;) Siinäpä kaikki tällä kertaa!

Suomen pisteet olivat kaikkien osalta yllättävän alhaiset, mutta onneksi taitavat Katja ja Nevada keräsivät potin kotiin voittamalla HTM-pronssia tiukassa kisassa! HTM-joukkue sai hopeaa ja fs-joukkue pronssia.

Novan pisteet olivat ansaitut. Meidän ohjelma meni totaalisen pieleen, tai no oikeastaan Novan viretila räjähti käsiin. Alku meni hienosti: mua ei jännittänyt yhtään, oli vaan tositosi hienoa päästä valtavaan kehään kun kerrankin mahtui tekemään kunnolla! Ihan unelma. Mitä nyt toinen hanska kävi likomassa vesikupissa juuri ennen omaa vuoroamme, mutta se vai paransi tunnelmaa :D Ison kehän takana oli iso lämmittelykehä, missä Nova teki hienosti ja saatiin hyvä virittely, Nova innostui, mutta ei kuumunut yhtään liikaa. Esineitä viedessäni kehään näytin sieltä laidalla odottavalle Novalle vielä selkeästi niiden paikat. Kaikki tuntui olevan loistavasti.

Perjantain treenitkin menivät hyvin, vaikkakaan me ei voitu tehdä oikein mitään suunnittelemaamme. Kehä oli aivan totaalisen yliliukas ja Suomi käytti treeniaikansa tällä kertaa harkitsemattomasti, vaikkakin yhteisen päätöksen mukaan. Itsekään en meinannut pysyä pystyssä, saati koiran leikittäminen tuntui toivottomalta liukkauden vuoksi. Mietinkin pitääkö ohjelmasta muuttaa hyppyjä pois, mutta päätin tehdä ne vain matalempina.

Lauantaina huomasin heti ohjelman toisessa liikkeessä, että nyt ei hyvä seuraa. Nova huusi ja haukkui niin paljon aivan tauotta koko ohjelman läpi, ettei varmaan hengittänyt kertaakaan ohjelman aikana. Sanoin sille nätisti ja pahasti. Mikään ei auttanut muu kuin paikoilleen pysähtyminen, mutta heti liikkeen alettua alkoi myös haukkuminen uudelleen. Nova oli ihan kuutamolla ja sääti jokaisessa liikkeessä omiaan, vaikka ohjasin mielestäni selkeästi ja hyvin. Olin todella yllättynyt sen käytöksestä. Loppuun asti kuitenkin päästiin, mutta kisoista jäi niin kamala fiilis, että mä en halua tuonne enää ikinä ikinä ikinä jos koiran kanssa tekeminen on noin hermoja raastavaa ja takkuista. Pettymys oli sanoin kuvaamaton, ei siksi että epäonnistuttiin (sitähän tapahtuu väistämättä jokaiselle) vaan erityisesti siksi että Nova oli kehittänyt tällaisen ongelman, johon on äärimmäisen vaikea voida puuttua. Sunnuntaina saimme tietää, että yksi koirakko pääsee esiintymään. Suureksi harmiksi Nova oli jo niin väsynyt (kun ajattelin että se ei enää kisaa, niin oli saanut juosta ja treenata), että oli parempi antaa sen vain olla, joten me ei menty vaikka olisikin ollut tärkeää päästä kehään uudestaan ja palkkaamaan koira siellä. En myöskään halunnut uutta kamalaa kokemusta vaikka olisi voinut mennä hyvinkin -ken tietää.

En tiedä mitä Nova yritti kertoa mulle. Ehkä protestoi liukasta lattiaa, koska ihan sen syyksi meni jo muutama epäonnistunut liike. Ehkä liian kova musiikki häiritsi sitä tai se, että musiikki tuli monesta suunnasta yhtä aikaa. Ehkä valot, ehkä avoin valtava kehä missä ei ollut seiniä turvana. Ehkä kuulutukset tai palkattomuus. Tai joku muutos minussa. Tai nämä kaikki yhdessä. Harmi vaan, että montaakaan näistä ei ole mahdollista treenata muualla kuin noissa itse kisoissa. Ja jotenkin se meni niin överiksi tuolla, että musta tuntuu, etten pysty edes treenillä puuttumaan siihen. Sen pää ei vaan kestä ulkomaan isompia kisoja.

Eniten epäilen kuitenkin matkan tuomaa rasitetta koiralle. Sitä ei tosiaankaan tajua, ennen kuin itse kokee. Pitkät bussimatkat, joka pissatus eri ympäristössä ja olisikin muuten parasta olla hätä silloin kun muillakin, laivamatkat, lauttamatkat, vaihtuvat hotellit, joihin pitää heti jäädä yksin ja olla silti nätisti tuhoamatta mitään, haukkumatta yhtään ja tultava toimeen vielä ventovieraan koirakaverin kanssa. Siitä sitten 15 kassin kanssa runnoutumista hisseissä, miljoonissa portaissa ja ihmispaljouksissa. Kisapaikalla onkin sitten taas hälyä kerrakseen ja omat avajaisensa sun muut. Siellä meneekin kolmisen päivää. Ja sitten koiran pitäisi vielä tehdä itse kisasuoritus. Aika hurjaa! Nostan niin hattua niille, ken siihen pystyy. Tämän ajattelun jälkeen en oikeastaan yhtään ihmettele miksi Nova protestoi niin paljon. Se ihan varmasti teki parhaansa mikä siinä tilanteessa sille oli mahdollista. Ja matkakaverina se oli mitä helpoin, kiltein ja kultaisin!

Täällä lopulliset tulokset, joiden mukaan yksi tuomareista olisi laittanut meidät tuolla säätämisellä jopa neljänneksi, toinen viidenneksi:

http://nordichtmchampionship13.files.wordpress.com/2013/11/fs_med-rettelse.xls

No mites tästä eteenpäin? Ainakin kaksi viikkoa pelkkää nukkumista :D Mutta sitten...seuraavat Suomen kisat tuntuu kauheilta, kun en tiedä yhtään mitä Nova keksii tuon huutamisensa kanssa. Yritän nyt saada sen treeneissä ääntelemään, jotta saisin puututtua ongelmaan. Teen myös tositositosi paljon palkattomuutta. Laivalla treenattiin jo melua treenaamalla tanssibaarissa Matin ja Tepon tahtiin sekä discon reunalla :) Tarvis myös varmaan alkaa tekemään sitä, että ennen kisoja yöksi kaverin luokse, kisa-aamuna shoppailemaan neljäksi tunniksi kauppakeskukseen, vähän hissillä sinne tänne ja rappusia ees taas. Ja sitten vois mennä kisapaikalle. Olis koiralle oikeastaan silti aika helppoa :)

No onneksi mulla on maailman hienoin koira joka tapauksessa vaikka ei voitais kisata enää ikinä!