Mestarikoirat!

Nova: FS VOI 170, sij. 1. SERT

Rin: HTM AVO178,66, sij. 1. KUMA, mahdollisuus siirtyä voittajaan 

Koko kisan tulokset täällä: 

http://www.janakkalankoirakerho.net/kilpailut/koiratanssikilpailut/koiratanssikilpailu-5-11-2016/ 

Rinin esitys: 

https://www.youtube.com/watch?v=OZIvA_bvhGg

Syksyn juttuja

Koirat kävivät möllikisoissa kokeilemassa uusia ohjelmiaan. Molemmat tekivät superhyvin! Molemmat myös voittivat oman luokkansa. Ohjelmat ovat vielä koreografialtaan kuitenkin kesken. Viikon päästä Porvoon tanssisalissa saan henkilökohtaista ohjausta omaan liikkumiseen ja koreografiaan, tämä koulutus on ilman koiraa. 

Tässä Rimpulan möllikisailua: https://www.youtube.com/watch?v=H2o62Sys5Mk

Parin viikon päästä olisi tarjolla viralliset kisat Janakkalassa. Novalle on sinne paikka jo tiedossa, toivottavasti Rin mahtuu myös. Nova on ollut koko vuoden treeneissä mahtava ja tosi innoissaan kun saa tehdä! Kisattu ei kuitenkaan olla, Oulun SM-kisatkin jätettiin välistä. 

Ai niin rallytokokisatkin korkattiin, näin möllien puolelta ja ihan ilman harjoittelua :) Rin voitti luokkansa ollen pisteiden puolesta täydellisen virheetön, mutta kyllä se aikamoista sunnuntaikävelyä oli hihnan kanssa kun ei ollut tottunut, lisäksi kyttäsi ilmeisesti merkkejä tai jotain muuta, kun ei pitänyt kunnolla kontaktia. Nova teki superhyvin, joku mun virhe tuli mitä en sitten lähtenyt korjaamaan vaikka olisi kai kannattanut.

Koiratanssin kesäleirilllä oltiin elokuussa Kuralan kartanotilalla. Mietin kuinkahan siellä mahtaa sujua, etenkin kun koirat piti jättää alas nukkumaan ja ihmiset nukuttiin ylhäällä mökin parvella. Mutta mitä vielä, Rimpula ei häiriköinyt ollenkaan ja oli niin kuuliainen! Ennen leirille lähtöä olimme vielä norjalaisen Monica Wickstromin tokokoulutuksessa. Tärkeimpänä sanomana meille tuli sieltä, ettei koira työskentele mulle vaan palkalle, joten siihen kiinnitettävä huomiota. 

Rin on muuttunut edelleen paljon. Se on niin kiva koira ettei tosikaan. Miten haastava alku sen kanssa olikaan, kuinka paljon sen kanssa ollaan tehty töitä, että selvittäisiin ihan arjesta (koska mulle ihan uuden tyyppinen, kovasti paimentava ja vilkas). Ja nyt monesti mietin, että se on joskus jopa helpompi, mitä "maailman kiltein Nova". Se on paljon se. Nyt se on myös oppinut kulkemaan hihnassa vetämättä, ihan huippua! Rinin äidistä Leestä kerrottiin aikoinaan, että se on kohtelias. En oikein osannut ajatella, millainen voi olla kohtelias koira, mutta nyt tiedän, koska Rin on sellainen myös usein. Se on itsevarmempi mitä ennen, ja metsässä tai kadulla vastaantulevat ihmiset eivät pistä elämää sekaisin, kuten aiemmin. Onhan se toki edelleen ihan järjettömän vilkas ja siksi välillä rasittava, mutta toisaalta rakastan sen energiaa ja sitä, että se jaksaa loputtomasti ihan mitä vaan ja on aina valmis kaikkeen. Kotona se on oikea sohvaperuna, aamulenkille lähtiessä saa huudella eteisestä, kun toinen kuorsaa sängyssä jalat kohti kattoa. Ja mikäs sen parempaa kuin olla sylissä <3 Treeneissä se on niin kiva niin kiva niin kiva! Voisin treenata sen kanssa loputtomiin, se on sellaista huumetta niin mulle kuin Rimpulallekin. Se oppii uudet asiat saman tien ja tekee ne aina niin kuin on opetettu. Se on niin kiltti. Se on tosi korkeassa vireessä ja aivan tajuttoman nopea, mutta pitää itsensä valtavan hyvin paketissa siitä huolimatta. Paimennuskäytös (mm. Novan kyttääminen) nyt aiheuttaa edelleen harmaita hiuksia. Joka tapauksessa, aikamoisen onnekas olen, että kaikista maailman pennuista juuri tämän sain.

Syksy ollaan käyty Tanja Kurikan vireenhallintakurssilla ja virejuttuja ollaankin nyt tehty päivittäin aina jossain muodossa. Kurssi on ollut tosi hyvä ja paljon ollaan edistytty, vaikka Rin osasi monet taidoista jo etukäteen. Juju onkin yllätys yllätys siinä, että taidot treenaa riittävän vahvoiksi.  Kurssin viimeisellä kerralla Rinistä sanottiin, että hän on kuin yliopiston professori, kun oli niin taitava hallitsemaan mieltään <3 Rin käy koko ajan myös edelleen tavoitetokokurssilla ja alkusyksyyn asti treenailtiin ulkona kavereiden kesken häiriötreeneissä. 

Kuvia kesältä:

Citykoirat Raisiossa

Mokillä

Keski-Suomessa

Rin fs alo

Rimpula kävi korkkaamassa freestylen alokasluokan! Se on ihan mieletön tyyppi, tekee rehdisti ja reilusti just sen mikä on opetettu, hoitaa oman osuutensa kunhan mä hoidan omani. 

Video täällä: https://www.youtube.com/watch?v=vDp-fpu-kFo  =181p. , KUMA, sij. 1./13. Leijun vaaleanpunaisissa pilvissä todella pitkään! 

Ja tämä yksittäinen kerta ei ollut näköjään sattuma. Kultapoika hoiti osansa vuorenvarmasti myös viikkoa ennen möllikisoissa samassa paikassa, minne ajelimme Hannan + Nuun ja Elinan + Aatun kanssa. Sieltä myös mölliluokan ensimmäinen sija ja hyvä treeni tulevaa ajatellen.

Voisin väittää, että freestyle on lajeista vireenhallinnan kannalta yksi haastavimmista, jopa haastavin. Saati sitten kun on valmiiksi kiihkeä koira. Vielä puoli vuotta sitten ei voitu ajatellakaan tekevämme freestyleä ohjelmana, jo kolmen liikkeen peräkkäin laittaminen oli ajoittain mahdotonta. Paljon ollaan treenattu ja opeteltu molemminpuolin asioita, ihan siitä lähtien, että kun musiikki alkaa soida, niin siitä ei kannata hötkyillä. Nyt kasasin rauhallisen ohjelman, jossa ensisijaisena tavoitteena oli saada koiran pää pysymään kasassa. Ja se oli niin täydellinen! Lisäksi kisapaikalla Rin käyttäytyi kuin ihmisen mieli <3 Se on tasoittunut ja kasvanut mieleltään nyt paljon kesän aikana. 

Kesä tuli

Kesä tuli ja koirat ovat uineet paljon. Rin pärjää nykyään uidessaan paremmin, toki juo paljon, mutta ei itseään kuoliaaksi. Kovasti hakeutuu rantaviivaan täristen odottamaan koko ajan käskyjä, että pääsisi hyppäämään veteen tai oikeastaan, että saisi niitä käskyjä. Hyvin malttaa odottaa rannassa, joskin jännityksestä täristen, jotta Novakin välillä pääsee uiskentelemaan.

Rin on saanut ylennyksen, kun saa olla yksinollessaan yhdessä Novan kanssa ja vähän suuremmassa tilassakin. Eipä siinä, aika hyvin se edelleen tuhoaa paikkoja, mutta Nova on tainnut saada olla suht rauhassa. Pari kertaa olen palannut sisälle palauttamaan Rinin ruotuun, kun olen nähnyt ikkunasta sen mylläävän Novan kaulakarvoissa.

Rin kävi toukokuussa möllitokokokeessa. Se oli kyllä melkoinen katastrofi, vaikkakin sai ykköstuloksen (179,5 p.) ja voitti luokkansa. Haahuili aivan omiaan, kyttäsi jokaikisen merkin, kävi tsekkaamassa leskenlehdet, eikä pitänyt lainkaan kontaktia. Kisojen jälkeen ollaan tosi paljon panostettu kontaktiin (juu, just siihen mitä ollaan tosi paljon ennenkin tehty) ja innokkuuteen seuruussa. Nyt seuraamisessa se painaa, paikka on kamala, pomppimiset huippukamalia, mutta se jaksaa pitää pienen hetken muhun innokkaasti kontaktia.....Se haluaisi ihan hirveästi katsella kaikkea ympärillä tapahtuvaa. Viikottain ollaan käyty kaverien kanssa häiriötreeneissä, joissa nopeat bordercolliet ovat sille tosi paha häiriö, niitä tekisi niin kovasti mieli vilkuilla. Toki monessa vastaavasti se on supertaitava ja yllättää miten hieno voikaan olla!

Kaukoja ohjaten takajalkoja pysymään oikeassa asennossa :)

Vasen takajalka laittaa koko koiran mutkalle :/

Kuvat Sirpa Saari, pentujen tavoitetokoryhmä. 

Nova ei ole koko tänä vuonna päässyt oikein kunnolla kunnolla tekemään mitään. Eipä tosin paljoa päässyt koko viimevuonnakaan vointinsa takia. Pieniä helppoja treenejä, ja niistä se tykkää ja on ihan tosi innoissaan. Sen Peppi-ohjelma meni vaihtoon. Nelli on ollut kipeänä, ei ole jaksanut oikein lenkkeillä eikä syödä. Fyssareilla on ollut paljon hommia, kun ovat yrittäneet pitää koirat kuosissa, Nova kroonisena jumissaolevana ja Rin nyt rikkoo muutenvaan itsensä kerta toisensa jälkeen tuolla kohelluksellaan.

Rimpula on tehnyt sensijaan paljon, taukopäivät ottaa kotona rennosti nukkuen, jos siis ollaan vain ihan kotona eikä mitään ylimääräistä (esim vieraita) ole. Viimeaikoina ollaan kasattu freestyleen ohjelmaa. Jos tämän kuumakallen kanssa joskus tulen freestylen alokasluokasta saamaan kuman siten, että se tekee ohjelman mielentilaltaan hyvin, on se kyllä niin suuren juhlan paikka! Ääntelyn kanssa ollaan nyt vähän vastatusten, kun ollaan alettu tehdä pidempiä sarjoja. Olen mielestäni toiminut sen kanssa tosi johdonmukaisesti ja yrittänyt purkaa sen hyvin tekemistä ennen ja sen aikana, ja toimia siten, etten loisi sille painetta, mutta ei ole helppoa. Olen ottanut ohjelmaan vain liikkeet, mitkä se ihan todella osaa hyvin, myös vireen kannalta. Vauhdikkaan liikkeen jälkeen monesti laitan maahan, mutta tuntuu siinäkin keräävän painetta vaikka itse olen liikkumatta, koska seuraavaan liikkeeseen lähdettäessä saattaa rääkäistä. Nameilla toimii, ilman on vaikeaa. Ääntelystä olen vain lopettanut tekemisen ja lähtenyt itse pois, jottei lukisi mun mahdollista ärsyyntymistä. No, eihän siinä sen kummempaa kuin yritetään saada sitä hallintaan. Ja jos ei saada, niin sitten tehkööt huutofreestyleä tai olkoot tekemättä :) Toisaalta toki sääli, koska osaisi paljon ja kyseessä kuitenkin mun lempilaji, mutta aina ei voi voittaa. 

Arki tuntuu olevan välillä todella helppoa, etenkin nyt kun lenkilläkin päästään kulkemaan, kun se sai vedonestopannan. Periaatteessa usein kulkee ihan nätisti, mutta tietyistä asioista kun sekoaa (esim tietää että jossain päin on vettä ja haluaa uimaan), niin mikään ei auta, se alkaa ihan koko koira täristä. Toisaalta taas tuntuu välillä tosi hankalalta, kun se on niin vilkas ja epävarma ihmisiä kohtaan. Ja kun lopulta huomaa ettei ihminen ollutkaan vaarallinen, on ihan ylitsevuotavan innokas ettei sitä pitele mikään. Toisalta se on hirmu kiltti ja kuuliainen, toisaalta taas hyvin hankala tietyissä tilanteissa. Pääsisihän sen kanssa varmasti helpommalla, kun laittaisi vain aina tietyistä tilanteista kokonaan pois.

keväisiä juttuja

Koirat kävivät möllikisoissa olemassa tositosi hyviä :) Rinin kanssa saatiin pakka pysymään kasassa, vaikka muutama freestyleliike ujutettiinkin sekaan. Se työskentelee kehässä samoin mitä treeneissä, tätä yritän kovin ylläpitää! Kehään mentäessä tyhjä kehä selvästi kuitenkin sai sen mielessä liikkumaan jotain, koska meinasi alkaa rynniä, joten pitää työstää se kuntoon. Nova sai kivan ja helpon kehäkokemuksen ja pystyi tekemään ihan hiljaa ja rentona. Varsin onnistunut päivä siis!!

https://www.youtube.com/watch?v=7im-_cm77gM .

Rinin vasemmalla puolella seuraaminen on uudestaan työn alla, siitä oli tullut surkea ja koira katselee mihin sattuu. Koko sen ensimmäinen vuosi on tehty kontaktijuttuja niiiiiin paljon, mutta koska se sitä näköjään ei edelleenkään osaa vaan lähtee kaverin houkutuksiin mukaan, niin vas. seuraaminen meni jäähylle ja aloitettiin ihan alusta :) :) Perusasento on ollut aina ihan onneton, vino joka suuntaan, joten sekin tässä samalla sitten alusta. No, mikäs siinä, treenaaminen tän koiran kanssa onkin ihan parasta! Sen on ollut vaikea peruuttaa suoraan, kun jättää lelun takapalkaksi, mutta nyt ollaan saatu siinäkin onnistumisia. Peruuttamisissa olen monesti jättänyt koiran jo valmiiksi kauas, niin en tahdo saada heitettyä niin pitkälle taakse enää ja heittämiset tuolle kissamaisen notkealle ja nopealle otukselle ovat aika vaarallisia (tullut selälleen kerran jos toisenkin, kun olen heittänyt huonosti).

Vapun tienoilla käytiin Kaarinassa uudessa koirauimahallissa, ja Rin paineli menemään sata lasissa mielipuolena. Otin sen rannalle odottamaan aina välillä, jotta Novakin pääsi välillä ilman että Rin hyökkii päälle. Tapansa mukaan kuuliaisesti kyllä odotti vuoroaan, mutta silmät meni hedelmäpeliä ja kora tärisi kuin haavanlehti. Seuraavat kaksi päivää olikin sitten uimareissun jälkeen vähän surkeampia, koska Rin oli koko puolituntisen ajan juonut vettä. Se oli kuin pallo, ja oli selvästi todella kipeä. Nyt kun tämä viikonloppu on ollut lämmin, se pääsi nopeasti jo kerran uloskin uimaan. Sama veden haukkominen näköjään toistui ulkonakin, vaikka ajattelin, ettei ehkä olisi niin paha, kun ei hypi koko ajan veteen :( . Viimevuonna ei vielä tehnyt tätä samalla tavoin. Vesiterapiassa matolla ovat molemmat koirat nyt käyneet, siellä Rinin veden näpsimiseen onkin helppo puuttua ja ei sitä juuri teekään kun tietää ettei saa. On kuitenkin niin jännittynyt, koska kyttää vettä koko ajan, että ei oikein pysty rentoutumaan maton liikkeisiin. Nova meni alusta alkaen matolla kuin vanha tekijä, ainoastaan altaaseen meno on vähän jännää. Rin sekoaa, kun on Novan vuoro. Fysioterapeuttikin sanoi, ettei kyllä ole koskaan nähnyt noin maanista koiraa. Uskon. Kyllähän se tottelee mitä sanon, mutta on ihan tiloissa. Rinin vasen takajalka on edelleen murheena eikä tunnu menevän yhtään parempaan.

Parin viikon takainen Richard Curtisin koiratanssikoulutus oli hauska. Ei ihan sellainen mitä odotin, mutta kuitenkin laittoi ajattelemaan, joten eiköhän se silloin vastannut tarkoitustaan! Novalle oli lauantaina pitkä päivä, koska se jaksaisi hyvin sen pari minuuttia kerrallaan ja sitten alkaa hyytyä. Onneksi paljon tehtiin harjoituksia ilman koiraakin mm. mietittiin mihin kohtaan kehää kannattaa sijoittaa tietyntyyppiset liikkeet jotta ne saa näyttämään parhaimmilta, mietittiin liikkeiden sujuvia yhdistämisiä (selkeänä esimerkkinä esim ettei koira ensin mene etuperin ja sitten yhtäkkiä lähdekin johonkin peruutusliikkeeseen) ja tietyntyyppisten musiikkien käyttämistä. Uuteen ohjelmaamme ei saatu oikeastaan juurikaan mitään mullistavaa ideaa, koska Richard ei tiennyt mikä Peppi Pitkätossu on :) Rimpulan eka hotelliyöpyminen sujui siinämielessä hyvin, että häkkiin jäi odottamaan nätisti kun jäi yksin (tai yksin ja yksin, olihan meidän huoneessa Rinin ja Novan lisäksi Nadjankin 3 koiraa, muut jäivät vapaaksi huoneeseen) ja hotellissa kulkeminen meni ihan hyvin. Yöllä oli kuulemma pelleillyt ja rampannut eestaas herättäen toisia :/ Yleensä se kyllä rauhoittuu varsin hyvin vieraassakin paikassa, vaikka valtavan vilkas onkin.

Staattisissa liikkeissä pysymistä häiriöistä huolimatta.

Kuvat: Teresa Rosenlund

Curtis ja hänen apukouluttajansa :)

Rukoilu-liikkeen treenausta. Etutassut liian pitkällä...

Ohjaajan edessä ja takana liikkeitä ilman katsekontaktia.

Kuvat: Aila Lyytikäinen

Pieniä palasia / bot

Novan kanssa on kasailtu uutta ohjelmaa, jotta on jotain palasia, mitä ruotia tulevassa seminaarissa. Ensi viikonloppuna matkataankin siis Riihimäelle, jonne kuuluisa Richard Curtis tulee kouluttamaan, Novalle on sinne koirakkopaikka, mutta tokihan Rin pääsee mukaan. Jännää tulee olemaan hotelliyö parhaiden kavereiden kanssa samassa huoneessa, voisin kuvitella, että Rinillä ja Diolla menee alkuillasta melko lujaa...

Agilityssä Rin on jo varsin näppärä, tosin rimoja tiputtelee turhan tiheään johtuen toki pääosin mun ohjauksesta. Sopivaa kurssia ei ole ollut, mihin oltaisiin voitu mennä mukaan :( Nova tekee agilityä niin innoissaan ja kivasti, että tekisi ihan mieli mennä kisoihin! Rinille olen nyt alkanut miettiä freestyleä, mutta se tuntuu jotenkin aivan täysin mahdottomalle, joten ehkä pitää antaa vielä aikaa ennen kuin lähtee edes yrittämään. Olen miettinyt liikkeitä, mitkä olisivat sellaisia Rinille luontaisia ja joista se voisi selvitä turhautumatta, ettei alkaisi pakata sitä väärään muottiin. Tänään aloitettiin opettelemaan liikettä, jossa Rinillä ja mulla on nenät vastatusten ja kävellään ristiaskeleita sivusuuntaan, mutta Rin tekee tämän kaukana musta. Tällainen taitanee toimia paljon paremmin kuin joku perus pujottelu tai pyöriminen. Niitäkin toki ollaan tehty nyt LRS-tekniikalla, mikä onkin toiminut hyvin turhautumisen ehkäisyssä. Mielentilan hallintaa olen tehnyt siten, että olen pyytänyt rauhoittumaan, siitä nostattanut agilityputkeen, ja siitä suoraan rauhoittumaan ja taas päästänyt putkeen kun on mielentilaltaan hyvä. Todella haastavaa on vaan nähdä, että milloin koira on oikeasti rentoutunut ja luopunut putkesta.

Luopumisesta puheenollen kisamaisissa tokotreeneissä Rin vaikutti kehuessani katselevan mun taskuja odottaen palkkaa. Näinollen jos on kiinni palkassa, niin olen nyt tehnyt sellaisia kisamaisia, että mulla ei todellakaan ole alunperin yhtään mitään missään. Viritän sen kehään ilman leluja. Rin ilahtuu mun sos. palkasta ja aidosti siis musta eikä vilkuile, ja sitten vasta mennään hakemaan yhdessä lelu extraylläriksi. Jatketaan tällä kun näköjään toimii, ja tehdään leluluopumisia erikseen. Kurssilla tuli todetuksi, että fyysisesti jättää lelun kyllä rauhaan, mutta henkisesti jää siihen liiaksi kiinni. Nameilla ollaankin treenattu niin tositosi paljon, ettei niillä ongelmaa.   

Rimpula on lepattanut vasenta jalkaa jo pitkään istuessaan. Sitä on niin Piira, Kotti kuin Herpolakin katsonut, ja syyksi on epäilty piilokivestä, mikä nyt onneksi on pois. Vesiterapiassa saa nyt käydä muutamia kertoja. Ekan kerran pisti pelleilyksi, kun puhalteli vaan kuplia veteen ja pyydysteli niitä. Aikamoisessa mutkassa se on ollut joka kerta hoidoissa, mikä ei ole ihme kun elää noin kaahottavaa "kaikki tai ei mitään" -elämää. Mun kultakimpale <3  

   

Back on track

Novalla on verkkoloimi kokoa 55, ostin sen aikoinaan, kun Leena Piira suositteli osteopatiakäynnin yhteydessä. Kun Rin tuli vuoden ikään, niin kokeilin tuota Novan 55-kokoa, mutta se oli niin iso, ettei oikein ollut muuta vaihtoehtoa kuin ostaa hälle oma pienempi. Kokeilin kokoja 52 ja 49, joista jopa tuo 49 näytti seistessä ihan passelilta. Vyötäröstä tuo 49-kokoinen oli pienimmilleen laitettuna enää inasen liian iso, 52 pienimmillään jo kuitenkin liian iso ja 55 aivan valtava. 49-kokoinen oli maatessa kuitenkin senverran pinkeän näköinen, että otin Rinille koon 52. Tuosta vyötärön koosta senverran vielä, että Novankin loimen vyötärö on säädetty pienimmilleen, mutta se on Novallekin liian iso ja laitankin lukituksen välillä (esim ulkoillessa) kaulan kuminauhakiristysosasta läpi, jottei vyötärö valuisi niin pepunpäälle.  

Molemmat koirat käyttävät loimea ensisijaisesti sisällä ja öisin. Verkko on siitä kiva, että sitä voi pitää sisätiloissakin, toisaalta ulkona antaa hieman suojaa pieneltä koleudelta. Nova tosin monesti keskellä yötä tulee vinkumaan, että otetaan takki pois, ilmesesti tulee kuitenkin vähän kuuma. Treenien jälkeen laitan niille loimet päälle jos vaan on mukana. Häkissä on yksi "sileä koiranpeti" kokoa 86x58, se on siihen isoon harmaaseen häkkiin hyvän kokoinen, mutta menee pienempäänkin taitettuna kätevästi. Koska kulkee mukana niin pienessä tilassa, niin toimii meillä myös tarvittaessa rauhoittumismattona. Päälikangas on varsin liukuvaa (kokeilin nukkua sen päällä), koirankarvat lähtee kivasti pois. Nuo tykkäävät pedata ja möyhiä alusiaan, joten kynnenjälki siihen harmillisesti tuli heti alkuun. 

Mitään erityistä vaikutusta koirien vointiin en ole käytöllä huomannut, mutta uskon tuotteiden toimivuuteen, jos niitä käyttää oikein ja kyllähän niiden käyttö takaa vähintään oman mielenrauhan :) Olen kokenut verkkoloimien mallin ongelmalliseksi molemmilla koirilla. Olen kokeillut säätää niitä vaikka mitenpäin, mutta en ole saanut toimiviksi. Ongelmana on se, että takki valuu selästä lapojen alle ja edestä niin alas, että koirilla on etujalat ihan pakkopaidassa. Novalle jätin kerran maajoukkuematkalla bussissa loimen päälle ja kun tulin takaisin, se oli saanut toisen etutassun ujutettua pois ja oli ihan solmussa. Sen jälkeen en ole uskaltanut jättää yksin takki päällä. Rinin takki on kuitenkin vielä pahempi, koska koira on varmaan 60 cm pitkä ja takki vain 52.  Ulkoillessa tämä takki on hyvä. Maatessa se on kuitenkin niin piukka etuosasta valuessaan, etten oikein uskalla käyttää sitä öisin, koska en tiedä onko siitä enemmän haittaa vai hyötyä, kun on tosiaan niin solmussa. Olen yrittänyt, että en laita takajalkojen kumilenkkejä, mutta silloin loimi on aamulla ihan vinksin vonksin. Jos Nova ei tarvitse takkia yöksi (silläkin pidän varsin vähän juurin tuon takia, että piukottaa edestä), niin olen laittanut tuon isomman takin Rinille. Se on liian iso, mutta parempi niin kuin että olisi koko yön ihan piukassa. Sätkynukke-Rin saa takajalkansa pujotettua aina lenkeistä ulos, ehkä tarvisi laittaa kireämmälle, mutta ei ole kiva jos pingottaa nukkuessa jalkoja. On onnistunut myös täyttä häkää juostessaan irroittamaan takakuminauhan napista, mutta laadullisesti takki kyllä on todella hyvä. Toiveena olisikin, että loimista tulisi uusi, tällainen ruipelobc:ille istuvampi malli :) Olisi melkein pitänyt ottaa tuon Rinin verkkoloimen tilalle koon 55 toppaloimi, kavereiden kertoman mukaan se pysyy paremmin, kun on toki tukevampi mitä tämä verkko ja tässä Suomen säässä menisi aika monessa kuitenkin.

Nelli 12-vee ja Rin HTM alosta KUMA!

Ja mitä on tapahtunut taas viimeaikoina:

Nelli täytti 12-vuotta! Paljon onnea rakas Nellukka! Ikä on vain numeroita, sanoo Nelli :)

Nova ja Rin kävi tanssin möllikisoissa. Nova voitti improvisaatioluokan ja Rin voitti mölliluokan :) Rin oli kovin pomppivalla tuulella, koska olin purkanut sen huonosti ennen kehään viemistä ja olin itse kehässä liian vauhdikas. Olin saanut kunnian tuomaroida osassa kisaa, ei tosiaan mikään helppo tehtävä, kun pitäisi nähdä miljoona asiaa samanaikaisesti. Tosi mukavaa oli kuitenkin! Allaolevassa kuvassa muutama palkintopallo :)

Rin kävi Korrien tokopäivässä ja saatiin valtavan hyviä ajatuksia ja oppeja jatkoa varten. Rin teki seuraamista ja kokonaisuuksia. Toisen setin loppupuoli Pekan kanssa meni vähän suunnitelmista uusiksi, kun Rin päätti, että hallissa olevat liikkuvat ihmiset ovat mörköjä. Siispä keskityttiin loppuaika siihen ongelmaan.

Koko mun loman ajan treenailtiin paljon. Pääsiäinen vietettiin kavereiden kanssa hallilla aamusta iltaan :) Rin teki paljon kehäänmenoja, häiriöjuttuja sekä sitä, että musiikin alkaminen ei tarkoita mitään. Nova teki oikeastaan samoja, lisäksi hänen uutta ohjelmaansa kasattiin ja musiikin miksaamisen kanssa väännettiin tovi jos toinenkin. Huomasin, että Rin pelkää muovipusseja, joten niitä olen nyt paljon siedättänyt. Lisäksi tehnyt rauhoittumismatolla itsehillintää, että mun sanoista ei tarvitse kiihtyä. Ollaan edistytty tosi hyvin.

Flow, Dio, Nova, Hippi, Rin

Ylläolevat kuvat: Nadja Böckerman

Eilen matkustettiin Mariannen, Pixien ja Freyan kanssa Ylöjärvelle. Siellä oli Rinin ensimmäiset kisat ikinä. Lajina oli HTM, ja alo-luokassa oli tosi paljon osallistujia totuttuun verrattuna. Ensin oli fs-luokka, joten mulla oli tosi hyvin aikaa tehdä Rinin kanssa juttuja. Se sai juosta ulkona pariin otteeseen pikkulenkit. Hallissa istuin sen kanssa keskellä lattiaa ja se sai jyystää palloaan. Sidoin hihnan vyötärölle ja sain tehtyä isoa piiriä Riniä tiheästi syötellen, en antanut mitään positiokäskyä, mutta siinä se aina seurasi, mikä paikka sille oli tarjolla. Oli tosi rauhallisessa ja seesteisessä hyvässä mielentilassa. Tein paljon kontaktinpitotreenejä ja kun toisen kisaajan musiikki alkoi, niin palkkasin siitä, ettei noteerannut musiikkia. Kehääntutustumisessa tein ensin itse ohjelman ja katsoin välimatkat. Koiran haettuani tein kehäänmenoja. Palkkasin niistä kehän ulkopuolella olevalle namille. Lelulle palkkasin kehässä muutamista kontakteista. Lopuksi istuskelin kehässä parin minuutin verran ja vain silittelin koiraa, joka teki kuperkeikkoja sylissäni ja sitten makoili rauhassa. Vähän hankalaa, ettei kehään voi tutustumisessa viedä nameja, koska en oikein uskalla nostattaa sitä lelulla siellä ihan mahdottomia.

Juuri ennen kehään menoa mietin, olenkohan väsyttänyt koiraa liiaksi. Onneksi pelko osoittautui turhaksi ;) Kunnon työmies on aina valmiina kun töitä tarjotaan! Otin Rinin kehään siten, että se sai seurata jo pari kierrosta syötellen kehän ulkopuolella, ja kehään mentiin kun se oli hyvässä mielentilassa, vain jatkaen samaa matkaa pysähtymättä. 

Kehässä se oli niin hyvä, mitä se vain osaa olla! Se teki sen mitä on opetettu! Aika mieletön tunne, kun ei tarvinnut kalastella ja pelastella mitään, vaan antoi vaan käskyn ja voi täysin luottaa, että koira tekee just eikä melkein! Tottakai siellä oli asioita, jotka vaativat työstöä, mutta tiesin sen jo ennen kisoihin lähtemistä. En kuitenkaan viimeiseen viikkoon enää juurikaan treenannut HTM:ää, vaan tehtiin kaikkea muuta, kuten käytiin Kelpokoiran (agility)kontaktikurssilla, missä kivaksi yllätykseksi Mila oli kouluttajana ;) Kehässä saatoin olla itse ihan rento, samoin koirakin oli. Se ei kyllä tiennyt olevansa kisoissa, muuta kuin siitä, että kisojen jälkeen sai palkintoja! Pisteitä tuli yhteensä 189,67, mikä on aika hurja määrä pisteitä. Taisi Rimpula tehdä historiaa tuossa pisteidenkeräämisessä! Vaikkakaan kisoihin me ei totta tosiaan lähdetty keräämään pisteitä. Olisin voinut tehdä paljon vaikeamman ohjelman, mutta tein siitä nyt mielestäni sellaisen Rinille helposti selvittävän ekan ohjelman. Sanoinkin, että se on ihan sama, mitä se nyt nuorena tekee, kunhan on isona sitten timantti! Mutta hänpä on timantti nyt heti alusta alkaen!

Johanna Saariluoma: 95(tekninen)+95(taiteellinen)= yht.190

Huikea asenne sekä koiralla että ohjaajalla. Positioita jo kivasti hallinnassa ja useita eri suuntiakin esitettyinä. Motivoitunut ja tarkasti työskentelevä koira. Koira kesti hienosti ohjaajan käsiliikkeitä ja esiintymistä. 

Marita Packalen: 90+93=183

Erittäin hyvin liikkeensä hallitseva koira, koira oli ilolla mukana tanssissa.

Nadja Böckerman: 97+99=196

Upea alokasluokan ohjelma, jossa nuori koira hallitsi positiot ja positionvaihdot uskomattoman hyvin!!<3 Ohjaajalta upeaa eläytymistä. Innokas, kupliva ja silti niin tarkka koira. Hallittu ohjelmakokonaisuus, joka eteni uskomattoman hyvällä flowlla. Wau!

Täällä video Rin HTM alo. https://www.youtube.com/watch?v=DoQRnw0EeTs

Mitäs nyt sitten jatkossa? Rinillä on oikeus avoimeen luokkaan. Toisaalta se on vasta vuoden ja pari kuukautta päälle, joten ehkä sen kanssa ei kannata nyt ahnehtia, vaan antaa rauhassa aikaa kasvaa. Alossa saisi kisata kolmen kuman verran. Toisaalta sillä olisi valmiita positioita jo avoon. No, nyt se saa ainakin nollata kisojen jälkeen päätään rauhassa ja sitten käydään mölleissä tekemässä jotain tosi helppoa ja yllättämässä se siellä kesken kaiken nami- tai lelupalkalla.